E-jäte puhutti Suomen sosiaalifoorumissa

26.4.2013

Elektroniikkajätteen asianmukainen käsittely säästää ihmisiä ja ympäristöä. Maailmanlaajuisesti tällä hetkellä vain 10 prosenttia e-jätteestä kierrätetään asianmukaisesti, loput katoavat muun muassa kaatopaikoille tai kehitysmaihin. Miten saamme kierrätettyä e-jätettä turvallisesti ja ketkä toimijat ovat keskeisessä roolissa? Muun muassa näitä kysymyksiä pohdittiin Eetin järjestämässä keskustelutilaisuudessa Suomen sosiaalifoorumissa 20. huhtikuuta.

- E-jäte on ihmisoikeuskysymys, kommentoi Finnwatchin tutkija Henri Purje.

Elektroniikkajätteen kierrätyksen halpuus kehitysmaissa perustuu sitä käsittelevien ihmisten oikeuksien laiminlyöntiin. Ihmiset purkavat myrkyllisiä aineita sisältäviä laitteita usein mitättömällä tulolla sekä ilman suojavarusteita. Oikeus työhön ja turvalliseen ympäristöön ovat molemmat vakavasti uhattuina e-jätteen epävirallisilla kierrätyspaikoilla.

Panelissa istui Purjeen lisäksi Eetin Kaukainen kaatopaikka -selvityksen kirjoittaja Anna Härri.

- Suomessakin vain noin puolet kaikesta syntyvästä e-jätteestä kierrätetään asianmukaisesti virallisessa järjestelmässä. Loput häviävät kaatopaikoille, epävirallisiin järjestelmiin tai kehitysmaihin, sanoi Härri.

Keskustelussa nousi esille, että e-jäte ei ole yksittäinen eristäytynyt ongelma. Kestävän elektroniikan luomiseksi koko elektroniikan elinkaaren huomioiminen on ensisijaisen tärkeää. Alkutuotanto ja loppusijoitus ovat sidoksissa toisiinsa. Asianmukaisella loppusijoituksella pystytään vähentämään uusien raaka-aineiden kaivuuta maasta. Elektroniikan alkutuotannon haitallinen sosiaalinen ja ympäristöllinen vaikutus pienenisi huomattavasti.

- Ongelma tällä hetkellä on, että e-jätteen dumppaaminen kehitysmaihin on taloudellisesti kannattavaa, kommentoi Purje. Asianmukaiseen kierrätykseen tarvitaan kalliita laitteita ja asiantuntemusta. Lisäksi e-jätteessä on monia arvokkaita metalleja ja komponentteja.

Ongelma ei tule lähitulevaisuudessa poistumaan, sillä e-jätteen määrä kasvaa 3 – 5 prosenttia vuodessa ja on nopeimmin kasvava jätelaji. Onkin arvioitu, että jätebisnes tulee kasvamaan huomattavasti tulevaisuudessa.

Kenen on vastuu?

Ovatko elektroniikan tuottajat vastuussa? EU-direktiivin mukaan elektroniikan tuottajilla on vastuu laitteidensa keräyksestä ja kierrättämisestä asianmukaisesti. Keskustelussa todettiin, että todellisuudessa tuottajat saattavat ulkoistaa ”kierrätyksen” kehitysmaihin taloudellisten säästöjen toivossa. Toisaalta tuottajilla tulisi olla vastuu tehdä laitteistaan kestävämpiä ja korjauksesta helpompaa.

Mikä on valtion rooli? Valtiolla on vastuu tarkistaa lainsäädäntöä. E-jätteen keräykseen ja kierrätykseen tarkoitetussa laissa piilee ristiriita. Tuottajien pitäisi ensisijaisesti kierrättää valmistamansa laitteet uudelleenkäyttöön. Tuottajat kuitenkin saavat pääosan tuotoistaan uusien laitteiden, ei vanhojen, myynnistä. Tällöin kannuste laitteiden uudelleenkäytölle on pieni. Uudelleenkäyttö ei ole taloudellisesti kannattavaa.

- Julkishallinnon rooli voisi myös olla tukea urbaania kaivosteollisuutta, joka pystyisi kierrättämään e-jätettä asianmukaisesti. Toisaalta lainsäädännöllä voitaisiin myös kannustaa tuottajia tekemään entistä pidempi-ikäisiä laitteita, joissa on entistä vähemmän myrkyllisiä aineita, sanoi Anna Härri.

Keskustelutilaisuutta varten oli pyydetty kommentteja myös ulkopuolisilta asiantuntijoilta. ”Poliittisten päättäjien tulisi toimia terhakkaammin. Jätelaissa lähdetään siitä, että ensisijainen keino jätteenmäärän vähentämiseksi tulisi olla jätteen synnyn ehkäisy... Meiltä puuttuu poliittista tahtoa puuttua luonnonvarojen liikakulutukseen ja sen aiheuttamaan luonnon monimuotoisuuden heikkenemiseen ja ilmaston lämpenemiseen”, kommentoi Leo Stranius Luonto-liitosta.

Entä mikä vastuu on kuluttajilla? Elektronisten laitteiden saaminen kiertoon kuluttajilta on ensisijaisen tärkeää. ”Hyvästäkään lainsäädännöstä ole hyötyä, jos kuluttajat ei tunne sitä ja tiedä / tunnista omaa vastuutaan ja toimi oikein”, sanoi Arto Puumalainen SERTY:stä.

- Käytöstä poistunut laite kannattaa viedä viralliselle kierrätysasemalle, josta se kaikkein varmiten päätyy asianmukaisesti kierrätettäväksi, neuvoi Härri.