Mitä Suomi voi tehdä eettisen kaupankäynnin edistämiseksi

Euroopan unionin kauppaa säätelevät tuontitullit ovat este kehittyvien maiden viennille. Ne ehkäisevät tehokkaasti kehittyvien maiden tuotteiden pääsyn Euroopan markkinoille. Tullit ovat EU:n elintarviketuotannon tukirakenteita, jotka käytännössä estävät kehitystä Afrikan ja muiden maanosien köyhissä maissa.

Palmuöljyn ja muiden ruokakasvien käyttö liikennepolttoaineena nostavat ruoan hintaa, samalla kasvihuonekaasupäästöt lisääntyvät. Esimerkkeinä käyvät Kalimantan ja Sumatra, joissa palmuöljytuotanto lisää voimakkaasti globaaleja kasvihuonekaasupäästöjä. Erityisesti viimeisten suosademetsien raivaaminen öljypalmuplantaaseiksi lisää hiilidioksidipäästöjä. Paikallinen ruoantuotanto vaikeutuu kun pienimuotoisesta viljelystä ja koskemattomista metsistä elantonsa saavat joutuvat luopumaan elinkeinostaan. Samalla luonnon monimuotoisuuden köyhtyminen ja sukupuuttoaalto kasvavat.

Suomi on palmuöljydieselin suurvalta. Neste Oil Oyj käyttää enemmän kuin mikään muu yhtiö palmuöljyä biodieselin valmistamiseen. Neste Oil on ilmoittanut lopettavansa palmuöljyn käytön vuoteen 2015 mennessä, jolloin nykymenolla myös Borneon orangit ovat sukupuutossa.

Ruoan hinta on jälleen ampaissut uuteen nousuun. Futuurit ja muut johdannaiset nostavat ruoan raaka-aineiden hintaa enemmän kuin kuivuus ja huonot sadot. 80 prosenttia ruoan raaka-ainepörsseissä liikkuvasta rahasta on vedonlyöjien käytössä, jotka lyövät käytännössä vetoa siitä mitä riisi, vehnä tai sokeri maksaa vaikkapa 4-5 satokauden päästä. Tilanne on Chicagon viljapörssissä ja muualla nopeasti muuttunut ja ruoan hinta on nousussa.

Reilun kaupan tuotteiden sertifiointia on jatkuvasti kehitettävä. Reilun kaupan kohtaaman kritiikin takana on markkinoiden kritiikki, sillä Reilu kauppa takuuhintoineen ei istu ”vapaaseen markkinatalouteen”. Vaihtoehtona ”vapaille markkinoille” Reilu kauppa on todella tärkeä.

Reilun kaupan yhteistyö esimerkiksi YK:n työjärjestön ILO:n kanssa on merkityksellistä lapsityövoiman vähentämiseksi. Suomi WTO:ssa ja EU:ssa voi edistää lapsityövoiman käytön kieltoa ja tuottajamaiden korruption kritiikkiä, osaltaan tämä tukee Reilun kaupan edistämistä.

Olisi oltava itsestään selvää, että Reilun kaupan tuotteita on säännöllisesti tarjolla eduskunnan kahvilan lisäksi valtioneuvostossa, ministeriöissä ja myös kunnissa. Lajivalikoimaa laajentamalla nykyisestä 1600 voidaan päästä helposti muuhunkin kuin banaaneihin, teehen ja kahviin. Suomessa Reilun kaupan tuotteita tulisi sisällyttää, aina kun se on mahdollista, kaikkiin julkisiin hankintoihin.

Oleellista on Reilun kaupan reiluus tuotannossa, sen noudattaminen mihin on sitouduttu. Samalla meidän kuluttajien on entistä enemmän kiinnitettävä huomiotamme suuriin toimijoihin, kuten mekaanisessa puunjalostuksessa sademetsäpuun käyttöön ja siihen, että kännyköissämme ja tietokoneissamme käytetään tinaa, kobolttia, tantaalia ja koltania. Näitä verimetalleja käyttää koko IT -teollisuus, joista tuskin kukaan toimija pystyy irtisanoutumaan - ei myöskään uppoamassa oleva lippulaivamme Nokia.

Pentti Tiusanen (Vas.)
Kansanedustaja