Finnwatch tarkkailee yritysten eettisyyttä maailman takapihoilla

Kaupankäynnin pelisääntöjä muovaavat poliittiset prosessit ovat
osoittaneet viime vuosina väsähtämisen merkkejä. Kun äänestämällä
valitut päättäjät eivät ole pystyneet edistämään reilujen
kaupankäyntisääntöjen luomista, ihmiset ovat alkaneet äänestää yhä
enemmän kukkaroillaan.

Yritykset ovat haistaneet eettisyydessä hyvän bisneksen, ja kilpailu
valveutuneiden kuluttajien sieluista on kovaa. Jokaisen itseään
kunnioittavan firman nettisivuilta löytyy vastuullisuusasioita
esittelevä paketti, ja yhteiskuntavastuusta kerrotaan kuluttajille
myös tuotepakkauksissa, hyllyjen välissä ja mainoksissa. Parhaan
yhteiskuntavastuuraportin tittelistäkin järjestetään vuosittain
kilpailu.

Kansalaisyhteiskunnan suhtautuminen yritysten eettisyysbuumiin on
ollut -- niin kuin pitääkin -- moniäänistä. Eettisen kaupan puolesta
ry (ent. Reilun kaupan puolesta Repu ry) on tehnyt arvokasta työtä
levittäessään tietoa eettisen kuluttamisen mahdollisuuksista Suomessa.
Vaikuttamistyökään ei ole ollut järjestölle vierasta: sen kampanjoilla
on pyritty vaikuttamaan muun muassa julkisten hankintojen eettisyyteen.

Osa järjestöaktiiveista painottaa enemmän yritystoiminnan säätelyä.
Puhtaimmillaan säätelyvetoinen ajattelu on tavallaan sukua Björn
Wahlroosin tunnetuksi tekemälle iskulauseelle, jonka mukaan yritysten
ainoa velvollisuus on voiton takominen omistajilleen. Jos yritysten
yhteiskuntavastuusta huolehtiminen olisi vain yhteiskunnan ja sen
säätämien lakien varassa, yritykset voisivat keskittyä siihen, minkä
ne parhaiten osaavat. Tällä hetkellä yritykset voivat toimia
vastuuttomasti jopa lakeja rikkomatta, joten ratkaisuna on
lainsäädännön tiukentaminen.

Suurin osa yritysvastuukysymysten parissa työskentelevistä
järjestöistä pyrkii huomioimaan Eettisen kaupan puolesta ry:n tavoin
sekä sääntelyn että kuluttamalla vaikuttamisen. Yritysten
vastuullisuuskäytäntöihin tulee vaikuttaa myös lainsäädännön kautta,
sillä lait ja kansainväliset sopimukset määrittelevät vähintäänkin
yritysten toiminnan minimitason. Maailma ja ihmisten odotukset
muuttuvat kuitenkin nykyään niin nopeasti, ettei lainsäätäjä pysy aina
perässä. Siksi yrityksiltä vaaditaan myös vapaaehtoista ja
lainsäädännön ylittävää vastuullisuutta.

Yksi ongelmista on lähestymistavasta riippumatta tiedon puute.
Yritykset puhuvat vastuullisuudestaan paljon, mutta miten on tekojen
laita? Noudattavatko yritykset vastuullisuuslinjauksiaan,
tuotantoketjun eri osien paikallisia lakeja ja kansainvälisiä
sopimuksia? Miten ne valvovat vastuullisuuslinjaustensa
pitävyyttä -- onko valvontaa lainkaan, tehdäänkö sitä itse
vai onko valvonta annettu riippumattoman osapuolen hoidettavaksi?

Ympäristö-, kehitys-, kuluttaja- ja ay-järjestöt ryhtyivät rakentamaan
Finnwatchia kymmenen vuotta sitten, jotta näihin kysymyksiin
saataisiin luotettavia vastauksia. Rakennustyön tuloksena syntyi löyhä
järjestöverkosto, joka toimi Kuluttajat-Konsumenterna ry:n ja
sittemmin Suomen luonnonsuojeluliiton siipien alla vuodesta 2002
vuoteen 2010. Loppuvaiheessa Finnwatch rekisteröityi erilliseksi
yhdistykseksi, joka aloitti toimintansa syksyllä 2010.

Finnwatch tutkii ja tarkkailee suomalaisten ja Suomeen vahvasti
sidoksissa olevien yritysten toiminnan vaikutuksia kehitysmaissa.
Tutkimusten tulokset julkaistaan raporteissa, selvityksissä ja
nettiartikkeleissa. Lehtien palstoilla on keskusteltu Finnwatchin
löydöksistä vuosien varrella vilkkaasti, ja itsenäistynyt Finnwatch on
alkanut viestiä verkossa aktiivisemmin myös suoraan kuluttajille.

Finnwatchia lähellä olevilla järjestöillä on ollut erittäin tärkeä
rooli sen keräämän tiedon levittämisessä. Myös Repun panos
on ollut merkittävä. Finnwatch on tuottanut lukuisia raportteja
elektroniikkateollisuuden eettisyyteen pureutuvalle makeITfair
-hankkeelle, jonka kampanjaveturina Eettisen kaupan puolesta
Suomessa toimii.

Toivottavasti yhteistyö jatkuu Repun nimenvaihdoksen jälkeen
aiempaakin tiiviimpänä, sillä ilman järjestöjen kampanjointia moni
Finnwatchin raportti jäisi oleellisesti vähemmälle
huomiolle. Mitä tunnetumpia työmme tulokset ovat, sitä enemmän se  
vaikuttaa yritysten eettisyyskäytäntöihin.

Finnwatchin tutkimukset osoittavat, että sekä kukkarolla että
äänestämällä vaikuttamiselle on suurta tarvetta.
Kuluttamalla vaikuttaminen on tehokkainta silloin, kun yritys myy tai
valmistaa tunnettuja brändituotteita. Finnwatchin ja Repun
yhteistyöllä on lisätty paitsi kulutuselektroniikan, myös
merkkivaatteiden eettisyyttä.

Tulevaisuudessa yhteistyötä olisi hyvä viritellä lisää myös
sellaisilla aloilla, joilla ei ole vaalittavanaan maineriskeille
herkkiä kuluttajabrändejä. Esimerkiksi kaivonkansia tai katukiviä
myyvät yritykset eivät välttämättä välitä kuluttajien mielipiteistä,
jos niiden tärkeimpiä asiakkaita ovat kuntien ja kaupunkien
hankintayksiköt. Puuttuva kuluttajapaine on vaikuttanut osaltaan
siihen, että tällaisilla aloilla eettisyyskäytännöissä on usein
erityisen paljon parannettavaa. Nämäkin yritykset joutuvat kuitenkin
kuuntelemaan äänestäjiä, sillä kotimaiset kunnat ja
kaupungit ostavat katukivensä meidän kaikkien verorahoilla. Tämä on
hyvä pitää mielessä myös kevään eduskuntavaaleissa.

Janne Sivonen
toiminnanjohtaja, Finnwatch ry