Lisää uusi kommentti

Alkuperä piilossa

15.8.2017


Miksi meille ei kerrota vaatteidemme ja kenkiemme alkuperää? Vain kaksi vaateyritystä osasi tai halusi kertoa Ylen kyselyssä vaatteiden tuotantomaat. Tuotannon avoimuus olisi ensisijaisen tärkeää vastuullisuuden edistämisessä.

Eivätkö yritykset sitten tiedä missä tuotteet ovat tehty? Usein brändiyritykset tilaavat vaatteen toimittajatehtaalta (ns. ensimmäisen portaan tehdas), joka taas tilaa tarvitsemansa materiaalit vaatteeseen omilta alihankkijoiltaan, jotka taas tilaavat omiltaan ja niin edelleen. Kun ei itse tilata raaka-aineita, voidaan vedota tiedonpuutteeseen. Brändiyritys kuitenkin voi – ja sen pitäisikin – vaatia tietoja toimittajaltaan. 

Tiedon- vai tahdonpuute?

Joissakin tapauksissa, kuten puuvillan hankinnassa alkuperää voi olla vaikea todentaa, sillä yhteen erään voidaan sekoittaa puuvillaa monesta eri maasta. Se, että raaka-aineen alkuperän selvittäminen saattaa olla vaivalloista, ei kuitenkaan oikeuta yritysten välinpitämättömyyttä. Kyseessä on tiedonpuutteen sijaan yleensä tahdonpuute. Esimerkiksi Reilun kaupan puuvilla on täysin jäljitettävissä.

Usein yritykset toteavat kilpailukyvyn kärsivän avoimuudesta. Kuitenkin osa yrityksistä on jo vuosia julkaissut ainakin osia tuotantoketjuistaan, ilman että julkisuudella olisi ollut kielteinen vaikutus niiden kilpailukykyyn. Avoimuudesta voi nähdä olevan myös hyötyä liiketoiminnalle. Yrityksestä saa luotettavan kuvan. 

Läpinäkyvyyden edut

Läpinäkyvyydestä on monia muita etuja. Kuluttajalla on oikeus tietää, mistä tuotteet tulevat. Lisäksi kansalaisjärjestöt ja ammattiliitot voivat tietäessään valmistuspaikat varmentaa yritysten vastuullisuuslupauksia ja ratkoa ongelmia tehtailla yhdessä brändiyritysten kanssa. Eettikin on ollut yhteydessä suomalaisyrityksiin, kun kumppanimme ovat havainneet niiden käyttämillä tehtailla ongelmia.

Jotkut suomalaisyritykset, kuten Kesko ja Stockmann, ovatkin julkaisseet ensimmäisen portaan tehdaslistoja. Vaikka tämä onkin hyvä ensimmäinen askel, vakavimmat ihmisoikeusloukkaukset tapahtuvat usein piilossa alihankintaketjun alimmissa päissä, esimerkiksi raaka-aineiden kuten nahan tai kankaiden käsittelylaitoksissa. Mikään isoista suomalaisista vaate- ja kenkäyrityksistä ei kuitenkaan ole julkaissut tietoja raaka-aineiden käsittelylaitoksista. Ulkomaisista yrityksistä muuan muassa nahan käsittelylaitokset on julkaissut Euro Sko ja Shoe-d-vision.

Tarvitaan laajaa rakenteellista muutosta, jotta yritystoiminnasta saadaan läpinäkyvää ja vastuullista. Laeilla voidaan saada aikaan tällaista muutosta ja yhteiset pelisäännöt asettaisivat kaikki toimijat samalle viivalle. Nyt osa yrityksistä ottaa askeleita eteenpäin, toiset eivät vaivaudu edes yrittämään. 

Mitä asialle pitäisi tehdä?

Eetti vaati huhtikuussa yhdessä Suomen Puhtaat vaatteet -verkoston ja kymmenien muiden eurooppalaisten järjestöjen kanssa Euroopan komissiota velvoittamaan yrityksiä julkistamaan toimijat tuotantoketjunsa varrella. 

Komissio ei kuitenkaan vielä ole valmis kunnianhimoiseen yritysvastuupolitiikkaan. Kehityskomissaari Mimicalta heinäkuussa saapuneessa vastauksessa todetaan, että komissio jatkaa nykyistä politiikkaansa, joka perustuu muun muassa eri toimijoiden, kuten valtioiden ja yritysten sekä kansalaisjärjestöjen välisen yhteistyön kannustamiseen ja rahoituksen tarjoamiseen kehitystoimijoille. 

Näissä toimenpiteissä ei toki ole mitään vikaa, mutta laajempaa muutosta ne eivät tule todennäköisesti lähitulevaisuudessa tuomaan. Näillä eväillä muutos on ollut hidasta ja voitot pieniä. Samaan aikaan työntekijöitä kuolee onnettomuuksissa ja työoloihin ei ole tullut merkittäviä parannuksia. Olisi aika ottaa ensimmäinen askel kohti vastuullisempaa vaate- ja kenkätuotantoa.

Allekirjoita Eetin vetoomus läpinäkyvyyden puolesta.

Pidätkö työstämme? Työmme on riippuvaista lahjoittajiemme tuesta. Voit ryhtyä kuukausilahjoittajaksi täällä. 

Kirjoittaja Anna Härri on Eetin kampanjakoordinaattori, joka vastaa vaate- ja kenkatuotantoon keskittyvistä kampanjoista.